Luolaistennummi eli nykyinen Parolannummi 1767.

Parolan leijona: Keisari Aleksanteri II:n vuonna 1863 Parolannummella käynnin muistoksi pystytetty patsas lentokentän eteläpäässä. Vuonna 1868 paljastetun patsaan loi kuvanveistäjä Enas Sjöstrand. Patsaan pystyttivät suomalaiset upseerit. Kuva: Hattulan kunnan kuva-arkisto / Erkki Kivikari

Parolan leirialue vuonna 1944. Kuva: Kirjasta "Tapparasta tankkeihin".

Erillisen Pioneerikomppanian majoitusparakkeja "Pyhän tien" varrella 1940 -luvun lopulla. Kuva: Kirjasta "Tapparasta tankkeihin".

Parolannummen levyparakin tupa 1951. Näennäisesti siisti, mutta ahdas ja heikkokuntoinen. Kuva: Kirjasta "Tapparasta tankkeihin" / Huvudstadsbladet

Kuva: Panssarikoulun kuva-arkisto

Panssarikoulun johtajan ote mielialailmoituksesta 15.12.1948. – "Mieliala ja palvelusharrastus on oppilaiden keskuudessa hyvä, joskin tunnetusti huonot majoitusolot tekevät elämän epämukavaksi. Ruoan ja varustuksen suhteen ei viimeaikoina ole ollut huomauttamista. Tosin sellaiset pienet seikat, kuten hihaan kiinnitettävän oppilasmerkin saanti, näyttävät olevan saavuttamattomissa, mutta täytyy ne korvata hyvällä mielikuvituksella."

Parolan kasarmialueen laajentaminen 1945 - 1981. Kuva: Kirjasta "Tapparasta tankkeihin" / © Maanmittaushallitus

Vuonna 1952 valmistunut sauna oli Panssariprikaatin ensimmäinen tiilirakennus (Häm. itpsto:n nurkalla). Kuva: kirjasta "Tapparasta tankkeihin" / Olli Tikka

1952 valmistui Parolannummelle ensimmäinen tiilinen kasarmirakennus 108. Samaa kasarmityyppiä olivat myös vuonna 1954 valmistunut kasarmi 109 sekä kaksi vuotta myöhemmin autokomppanian kasarmi. Kuva: kirjasta "Tapparasta tankkeihin" / Olli Tikka

Sodan jälkeen uusittujen sekä rakennettujen kasarmien pesuhuoneratkaisuja. Vasemmalla 1960 -luvun pesuhuone "V-8" altaineen, oikealla 1980 -luvun puolivälissä rakennetun tykistökasarmin pesutiloja. Kuvat: kirjasta "Tapparasta tankkeihin" / Olli Tikka

Sotilaskaapit. Vas. kaappimalli vuodelta 1926, joka oli käytössä viitisenkymmentä vuotta. Varusteiden kuosi muuttui, mutta kaappijärjestys pysyi samana. Tarvittaessa kaappiin mahdutettuun kahden miehen varusteet. Oikealla 1980 -luvun puolivälissä rakennetun kasarmin kiintokaappeja. Jääkäripatteriston (nyk. jääkäritykistörykmentti) ryhmänjohtajan kaappi vuodelta 1988. Kuvat: kirjasta "Tapparasta tankkeihin" / Olli Tikka

Vuonna 1922 rakennetussa rakennuksessa toimi vuosina 1945-1956 Parolannummen sotilaskoti, jonka jälkeen rakennuksessa oli kasarmin kauppakunnan myymälä. Kuva: kirjasta "Tapparasta Tankkeihin"

Lentokentän sotilaskoti 1940-1957. Kuva: kirjasta "Tapparasta Tankkeihin"

Sotilaskotisisaret tarjoilevat ja keskustelevat varusmiesten kanssa "vanhassa sotilaskodissa" (sotku 2). Kuva: kirjasta "Tapparasta Tankkeihin"

"Uusi sotilaskoti" valmistui syksyllä 1988 Parolannummen kasarmialueen keskelle. Kuva: kirjasta "Tapparasta Tankkeihin"

Panssarikoulun uusi panssarivaunuhalli valmistui vuonna 1986. Hallissa koulun kalustosta vasemmalta T-72 M1, MT-LB, BMP-1 ja PSAJON-83 "Pasi." Kuva: Panssarikoulun kuva-arkisto

Panssarintorjuntaa

"Tykki liikkuu!" Saksalaiset sodanaikaiset 75 K 40 -panssaritorjuntatykit olivat pitkään koulutuskäytössä. Tykki painoi 1425 kiloa ja tykkiryhmään kuului 11 miestä. Kuva: Panssarikoulun kuva-arkisto

Maamme ensimmäiset ohjukset hankittiin Englannista vuonna 1963. Panssaritorjuntaohjus "Vigilant" oli maavoimiemme ensimmäinen ohjustyyppi. Kuva: Panssariprikaatin esikunnan kuva-arkisto

Kotimaisten raskaiden ja keveiden sinkojen rinnalle hankittiin ulkomaisia keveitä kertasinkoja. Näin panssaritorjunnasta pyrittiin tekemään jokaisen sotilaan "leipälaji". Kuva: Panssariprikaatin esikunnan kuva-arkisto